Blogin kirjoittajasta

Olen Anna Sarakontu, Luontoaarteita-blogin kirjoittaja. Olen lähtöisin Helsingistä ja Muhokselta. Talvet perheemme asui Helsingin Herttoniemessä ja siellä olen käynyt kouluni. Kesät olen syntymästä asti viettänyt sukumme kesäpaikassa Muhoksella Oulujoen varrella. Maalla vietettyjen kesien ja Herttoniemessä sekä muualla luonnonläheisessä Itä-Helsingissä eletyn lapsuuden & nuoruuden ansiosta kasvoin eläimiä, luontoa ja maaseutua rakastavaksi ihmiseksi. Lukion jälkeen siirryin Hertsikan naapuriin Viikkiin maatalousalan opintojen pariin. Haaveena olivat myös eläinlääketieteen opinnot, mutta sinne en aivan päässyt sisään. Saman kohtalon lie kokenut moni muukin 🙂

Olen työskennellyt reilut 20 vuotta ammatillisena opettajana Oulun seudun ammattiopistossa Muhoksella, lähinnä eläintenhoitajien kouluttajana. Kuluvan vuoden 2020 olen työstäni opintovapaalla. Opiskelen Kainuun ammattiopistossa Kajaanissa Luontoalan ammattitutkintoa. Minusta tulee luonnontuotejalostaja. Mihin tämä polku aikanaan johtaa. Se on itsellenikin vielä avoinna. 

Monikymmenvuotinen syvä rakkaus eläimiä kohtaan jatkuu ja sen rinnalle on viimeisen vajaan 10 vuoden aikana herännyt kiinnostus kasveja, erityisesti luonnonkasveja kohtaan. Tärkeitä sykäyksiä tämän kiinnostuksen syvenemiseen ovat olleet mm lasteni kanssa Kilpisjärvelle tehdyt kesäretket vuosina 2015 ja 2016 sekä kuopuksen koulutehtävä kasvion tekemisestä noin vuonna 2014. Sparrasin häntä kasvion tekemisessä ja taisin olla poikaa innokkaampi kasvien keruuretkille lähtijä :-D. Itse en ole aikoinaan tehnyt koulussa kasviota. Siksi ehkä olinkin aiheesta nyt niin innoissani. Ja ainahan toisten tehtävät ovat kivempia kuin omat.

Kesä-heinäkuun vaihteessa tunturikasvien loisto on Kilpisjärvellä kauneimmillaan ja se kauneus räjäytti tajuntani ensimmäisellä Kilpparin retkellä 2015. Se retki muutti luontosuhdettani enemmän kuin olisin voinut edes arvata. Olen aina ollut ”luontomöllöttäjä” eli viihtynyt luonnossa ihan vain olemassa -kaikkea ympärillä olevaa eri aisteilla naatiskellen. Kilpisjärven kukkaloisto  yhdistettynä jylhään Yliperän tunturiluontoon oli jotain erilaista kuin mitä olin koskaan ennen kokenut. Sieltä alkoi uudenlainen halu oppia luonnosta uutta ja saada olla monenlaisissa luontoympäristöissä mahdollisimman paljon.

Vastaa