Miten mustikka selviää, jollei talvella ole lunta?

Kuluva tammikuu on ennätyksellisen leuto, jonka seurauksena myös täällä Oulun korkeudella maasto on paikoin lumeton. Onko lumettomuudella vaikutusta tulevan kesän mustikkasatoon? Lämpötilat ovat toistaiseksi pysytelleet lähellä nollaa, mutta kovemman pakkasjakson tullessa herkimmät kasvit -myös mustikka- voivat olla alttiita vaurioitumaan.

Muhoksen peltoja kuvattuna junan ikkunasta 9.1.2020

Kävelin juuri lähimaastossa katsomassa varpukasvien, erityisesti mustikan, talvikuulumisia. Mustikan ja puolukan kasvupaikoilla lumen määrä vaihteli olemattomasta 20-30 sentin kinoksiin. Lähimmät hillapaikat ovat rämeisessä maastossa ja siellä lunta oli ilahduttavan paljon.

Kaikki metsäkasvit saavat suojaa talvisesta lumipeitteestä. Hangen alla on tasainen kosteus, eivätkä tuuli ja pakkanen pääse kuivattamaan varpuja. Mustikka on pakkaselle herkkä kasvi, joka tarvitsee lunta onnistuneeseen talvehdintaan.

Mustikan vuosikierto talvisesta varvusta kypsien marjojen satokauteen on monivaiheinen. Tarkastellaan, mitä kaikkea mustikan vuoteen sisältyy.

Mustikkaa ja puolukkaa kasvavaa kangasmetsää.
Mustikanvarpuja 20.1.2020 sataneen uuden lumen alla

Mustikka (Vaccinium myrtillus) lisääntyy pääasiassa kasvullisesti maavarren avulla. Yhden maavarren muodostama klooni voi kasvaa yhtenäisenä jopa 30 vuotta. Yksittäiset mustikan versot elävät noin 15 vuotta.

Mustikka pudottaa lehtensä talveksi. Varvun varsi pysyy vihreänä läpi vuoden ja mustikka pystyy yhteyttämään myös lehdettömällä varrellaan.

Kimalainen kevään ensimmäisillä mustikkamesiaterioilla 20.5.2019
Mustikankukkia 1.6.2019

Mustikan kukat ja lehdet puhkeavat lähes yhtä aikaa touko-kesäkuussa. Kukat voivat paleltua alkukesän kylmässä säässä. Huonot sääolot heikentävät myös kukkien pölyttymistä, koska pölyttäjähyönteiset eivät lennä kylmällä tai kovin tuulisella säällä.

Myöhemmin kesällä tuulinen ja kuiva sää voi haitata avoimessa maastossa kasvavan mustikan hyvinvointia sillä mustikan lehdet ja varret ovat vahapeittteettömiä ja kuivuvat siksi herkästi. Mustikan juuristo tarvitsee vettä heinäkuussa marjojen kypsyessä. Kesinä 2018 ja 2019 mustikkasato jäi paikoin pieneksi juuri kuivuuden takia. Esimerkiksi lähimetsissäni Muhoksella marjat olivat niin pieniä, ettei niiden poimiminen innostanut lainkaan. Kesän 2019 parhaat mustikkapaikat kohtasin Manamansalossa retkeillessä. Siellä muutamat metsät tuntuivat notkuvan suuria, herkullisen makeita mustikoita. Kovin sateisena ja pilvisenä kesänä, tai erittäin varjoisassa kasvupaikassa marjat voivat jäädä totisen makuisiksi, koska makeus kehittyy mustikoihin vain riittävän auringon saannin myötä.

Kypsiä mustikoita heinäkuussa 2019.

Summa summarum: On haastavaa olla mustikka :-). Jokainen kypsäksi kehittynyt makea marja onkin todellinen aarre ja terveyspommi, kuten olemme saaneet viime vuosina uutisista lukea.

Keväällä selviää, miten kuluvan talven erilaiset sääolot ovat vaikutaneet mustikan talvehtimiseen. Talvesta kärsineet mustikanvarvut voivat keväällä olla ruskeita, kuolleita. Toivotaan, että kasvusto selviää mahdollisimman hyvin ja pääsemme seuraamaan uusien mustikanlehtien, -kukkien ja myöhemmin marjojen kasvamista.

Jufo ja Maiko gourmetherkuttelussa heinäkuussa 2019
Talveen valmistautuva mustikka on kerännyt lehtivihreän lehdistä varpuun. Ennen putoamistaan mustikan lehdet ehtivät vielä loistaa erilaisin punaisen ja violetin sävyin syksyisessä metsässä.

Vastaa