Tunturikasveja korkeuksista

Kilpisjärven alueella ollaan koko ajan reilusti merenpinnan yläpuolella. Itse järven pinta on 473 metriä merenpinnan yläpuolella ja Saanan huipulle päästyä ollaan hiukan yli kilometrin korkeudessa, 1029 metrissä. Pohjoinen maantieteellinen sijainti huomioiden Kilpisjärven kasvillisuus on uskomattoman monipuolista. Maaperä on kasveille mieluisaa kalkkista maaperää ja ilmasto-olot vaihtelevat pienien alueiden sisällä noustaessa tunturien juurella olevaista, jopa lehtomaisista alueista ylös aina paljakkaan saakka.

Tunturikasvikurssin päiväretkillä nousimme useana päivänä rinteitä ylös, biotoopista toiseen ja nousujen myötä vaihtuvat koko ajan sekä kasvimaailman esiintyjät, että horisontissa siintäneet maisemat. Esittelen tässä kirjoituksessa muutamia kasveja, joiden kasvupaikan luontaisetuna on ”A room with a wiew”.

Saanan rinteillä kasvoi muun muassa uuvanaa ja sammalvarpiota sekä liekovarpiota tunturin rinteillä kohdissa, joista aukeni upeat näkymät Kilpisjärvelle, Malla-tuntureille ja naapurivaltioidenkin puolelle. Jääleinikkiä kohtasimme myös Saanaa ylös noustessa, mutta näkemämme yksilö kasvoi syvässä kivenkolossa kosteassa alustassa.

Uuvana
Sammalvarpio
Liekovarpio

Norjan puolella kiipesimme yhtenä päivänä Skibotnissa lähes merenpinnan tasalta Falsnesvuoren rinteellä olevaa Bollmansveien-polkua 550 metrin korkeuteen. Polku on toisen maailmansodan aikaan sotavankien käsivoimilla rakennettu, joten polun syntyyn liittyy varmasti paljon tuskaa, hikeä ja kyyneleitä. Yhdellä tasanteella oli muistona vanhat kottikärryt.

Jo niiden liikauttaminen tuntui raskaalta, saati että olisi pitänyt kuljettaa niillä kiviä pitkin jyrkkää mäen rinnettä. Onneksi me saimme nauttia polusta näin rauhan aikana ja keskittyä huolettomina kasvien ja maisemien ihasteluun. Mitä ylemmäs polku nousi, sitä upeammat maisemat aukenivat koko Lyngenin vuonoon ja lopulta myös alas Skibotnin asutukseen.

Kukinnan loppupuolella oleva, jo punertavaksi muuttunut jääleinikki Bollmansveienin louhikossa.
Ruohokanukoita kasvoi monessa paikkaa todellisilla näköalapaikoilla. Tässä vähän puustoa ”haittona” vuononäkymien edessä.
Ruohokanukat taustallaan turkoosia Lyngenvuonon vettä

Monen kasvin kuvaan on ollut vaikea saada mukaan oikeastaan minkäänlaista näkymää kasvuympäristöstä laajemmin. Kasvit ovat pieniä, matalia ja lähikuvia varten on kamera tuotava lähelle ja alas.

Lumileinikki
Pahta-ailakki
Sinirikko

Laitan tähän lopuksi lähikuvan kivipahdan lämmössä kasvavasta tunturipitkäpalkosta ja toisen kuvan kasvin luota näkyvästä maisemasta. Vaikea arvuutella, kuinka suuren merkityksen tunturikasvit antavat kotipaikkansa maisemille, mutta kyllä ainakin minulle kelpaisi tunturipitkäpalkon maisema koti-ikkunanäkymäksi 😊

Näkymää Norjan puolelta Kilpisjärven suuntaan

Vastaa